Historiaa
1880-1934
|
Ruskean, kokonahkakantisen kirjan ensimmäiselle tekstisivulle on kirjattu: ”Pöytäkirja tehty Euran W.P.Kn warsinaisesta syyskokouksessa hra Ruununnimismies Enlundin asunnossa Sorkkisten kylässä Euran pitäjässä Tammikuun 12p. 1883." (Samalle tontille valmistui 1938 Os. Kehän Sorkkisten päämyymälä.) Euran W.P.K on ensimmäisiä maaseudulle perustettuja palosammutuskuntia.
Taloustirehtööri Frans Fredrik Björni (1850-1930) toimi lukuisissa luottamustehtävissä Eurassa ja oli myös Wapaaehtoisen Palosammutuskunnan perustamishankkeen alullepanija. Taloustirehtööri Björnin mielenkiinto palokunnan perustamiseen lienee osaltaan vaikuttanut 21.6.1831 sattunut Sorkkisten suurpalo, jossa tuhoutui yhdeksän taloa. Silloisella palontorjuntakalustolla palavan rakennuksen pelastamista on pidettävä ihmeenä, mutta ripeän toiminnan, huonojen ruiskujen ja palopurjeitten avulla onnistuttiin suojelemaan palavaa rakennusta lähellä olevat muut rakennukset. Euran W.P.K. sai monia lahjapalkkioita nopeasta tulen sammuttamisesta. Lisäksi niukkoja varoja kerättiin iltahuveista, arpajaisista, vuosijuhlista ja jäsenmaksuista. Vuoden 1918 veljessota antoi palosammutuskunnalle niin perusteellisen iskun, ettei se ottanut siitä toipuakseen. Pelastuksen toi 1000 markan avustus, jolla saatiin kalusto kuntoon. Yleisen kansallisen heräämisen aikaan Euran palosammutuskuntakin perusti lukusalin, torvisoittokunnan ja myöhemmin kirjaston. Lukusali pidettiin jo vuonna 1881 auki päivittäin määräaikoina, varat lehtien tilaamiseen hankittiin iltahuveja pitämällä ja vuonna 1883 luettavissa oli 12 sanomalehteä. 1897 perustettiin Euran W.P.Kunnan kirjasto ja siellä pidettiin parhaimmillaan 130 kirjan kokoelmaa vuoteen 1925 asti, jolloin jo kunnan kirjastokin oli perustettu. Palosammutuskunta osti 1886 seitsemän torvea ja harjoitukset aloitettiin välittömästi. Soittokunnalla oli esiintymistilaisuuksia oman kunnan ulkopuolellakin. Muutama vuosikymmen myöhemmin johtajan puuttuessa torvet varastoitiin apteekin vintille. Sittemmin ne lainattiin muille järjestöille ja laitoksille eikä kaikkia koskaan saatu takaisin. Tämä taloudellinen menetys kaiveli pöytäkirjamerkintöjen perusteella palosammutuskuntaa vuosikaudet. Palosammutuskunnan aika vuosina 1880-1934 oli täynnä nousuja ja laskuja. Voidaan kuitenkin hyvällä syyllä sanoa, että erityisesti alkuvuosina VPK-aate oli tärkeä vaikuttaja ja yhteiskunnallisen toiminnan väylä. Se ei ainoastaan innostanut taistelemaan tulta vastaan, vaan VPK oli myös sivistystyön tekijä aikana, jolloin muu järjestötoiminta maassamme oli vielä vähäistä. Työväenaatteen ja nuorisoseuratoiminnan virittyä ja poliittisten järjestöjen synnyttyä VPK:n merkitys heikkeni. |
Euran ensimmäinen paloasema 1880-luvulla oli kooltaan 4 x 5 m.
Palosammutuskunnan ensimmäinen univormu.
|
1935-1939
|
Palolaki 1933 velvoitti myöskin maalaiskunnat huolehtimaan vahvistetun palojärjestyksen mukaisesta palotoimen hoidosta. Euraan muodostettu palolautakunta päätti, että VPK:n kaluston kohentamiseksi ja sammutustyön hoitamiseksi kunta maksaa sopimuksen mukaisesti VPK:lle vuosittaisen korvauksen. Tästä johtuen vuodesta 1935 muodostui Euran VPK:n historiassa suuri kiintopiste; palosammutuskunnasta tulee moottoroitu vapaaehtoinen palokunta.
Heinäkuussa 1935 Euran VPK teki 100 000 markan kaupan ja sillä saatiin paloautoksi Chevrolet, Jehu-moottoriruisku, 675m 3” ja 200m 2” letkua, vaahtoruisku ja pienensiapuruiskun. Lisäksi hankittiin 30 suojapukua, 30 palokuntalaiskaskea (kypärä), letkujen suojapeitteitä, savunaamareita, jatkotikkaat ja raivauskalustoa. Sammutustyö siirtyi lakimääräisesti kunnalliselle pohjalle Eurassa vuonna 1939 ja samana syksynä miehet kutsuttiin ylimääräisiin kertausharjoituksiin. VPK jäi vanhojen miesten ja nuorukaisten hoitoon. Alkoi talvisota. |
Kunnan vuonna 1935 rakennuttama (1953 purettu) paloasema.
|
1940-1945
Eura säästyi vihollisen ilmahyökkäyksiltä, eikä pahempia palojakaan syttynyt. Sen sijaan Raumalla helmikuussa 1940 koettiin ”paloperjantai”, jossa myös Euran VPK:n miehet olivat kaksi vuorokautta sammuttamassa palopommien jäljiltä syttyneitä valtavia paloja 20 asteen pakkasessa. Rauhan palattua tehtiin kunnan kanssa uusi sammutussopimus, jonka mukaan kunta sitoutui rahoittamaan palokunnan toimintaa vuosittaisen talousarvion pohjalta.
Lyhyen välirauhan jälkeen alkoi jatkosota. Euraan muodostettiin Is. komppania, jonka sammutusjoukkueen muodosti Euran VPK. Aluksi paloasemalla oli aina muutamia miehiä hälytysvalmiudessa, myöhemmin syksyllä tästä luovuttiin. Kesällä 1941 sattui kaksi tulipaloa; Euran Paperin suuri varastopalo ja halkovaraston palo, joita molempia epäiltiin tuhopoltoiksi. Metsäpalot olivat kesäisin yleisiä. Osa paloista syttyi sotilaskarkureittein nuotioista, mutta myös huolimattomasti metsäisillä teillä tyhjennetyt autojen pakokaasuttimien hiilet tekivät pahaa jälkeä. Yhteensä kahdeksan Euran VPK:n palomiestä menehtyi 1939-1945 sodissa.
Lyhyen välirauhan jälkeen alkoi jatkosota. Euraan muodostettiin Is. komppania, jonka sammutusjoukkueen muodosti Euran VPK. Aluksi paloasemalla oli aina muutamia miehiä hälytysvalmiudessa, myöhemmin syksyllä tästä luovuttiin. Kesällä 1941 sattui kaksi tulipaloa; Euran Paperin suuri varastopalo ja halkovaraston palo, joita molempia epäiltiin tuhopoltoiksi. Metsäpalot olivat kesäisin yleisiä. Osa paloista syttyi sotilaskarkureittein nuotioista, mutta myös huolimattomasti metsäisillä teillä tyhjennetyt autojen pakokaasuttimien hiilet tekivät pahaa jälkeä. Yhteensä kahdeksan Euran VPK:n palomiestä menehtyi 1939-1945 sodissa.
1945-1960
|
Sotavuosien jälkeinen pulakausi esti myös vapaaehtoisten palokuntien kalustotäydennykset ja suuremmat rakenteelliset parannukset. Tilanteen helpotuttua alkoi VPK:n johtokunta suunnittelemaan uuden paloaseman rakentamista ja uuden paloauton hankkimista. Paloasema oli osoittautunut perustuksiltaan niin heikoksi, että koko välikaton alas romahtamista pelättiin eikä rakennusta saatu pysymään lämpimänä.
Uusi paloasema valmistui 1952, johon saatiin tilat kahdelle paloautolle, laitteet ja tilat kaluston huoltamiseen ja säilyttämiseen. Lisäksi saatiin kunnolliset peseytymistilat sekä luokkahuone, joka oli aluksi kunnan kantakirjaston käytössä, mutta vapautui alkuperäiseen tarkoitukseen kirjaston päästessä suurempiin tiloihin Kirkonkylän kansakoululle. |
Euran vpk:n nuorisosoittokunta vuonna 1960.
|
Sisäasiainministeriön Palosuojelurahastosta saatiin kahden paloauton hankintaan avustusta, mutta silti jäi myötämielisesti palokunnan toimintaan suhtautuvan Euran kunnan maksettavaksi huomattava osa autojen hinnasta. Palokunta otti hankintojen yhteydessä kunnan takaamat lainat. Näinä vuosina täydennettiin muutakin kalustoa; paloletkuista huomattava osa oli nailonletkua, lisäksi hankittiin hiilihappo- ja jauhesammuttimia. Käytössä oli myös kaksi paineilmanaamaria, joiden avulla voi tunkeutua esimerkiksi täysin savun vallassa oleviin huoneisiin.
Jäsenten kouluttamista tehostettiin; paloasemalle kokoonnuttiin kerran viikossa harjoituksiin, joissa tutustuttiin erikoisvälineittenkin käyttöön. Vuotuinen harjoitusmäärä nousi 100 tuntiin, josta kolmasosa oli teoriaa ja loppuosa käytännön harjoittelua. Vapaaehtoisen palokuntalaisen oli oltava tiedoiltaan ja taidoiltaan monessa suhteessa ammattimiesluokkaa. Vuonna 1960 Euran VPK voitti Rauman Seudun Palopäällystökerhon järjestämän kalustokilpailun.
Palokunnan torniin asennettiin hälytyssireeni 1957, joka toimi releen avulla, tieto palopaikasta tuli samanaikaisesti paloasemalle. Euran VPK on vuodesta 1935 lähtien ollut sopimuspalokuntana Euran kunnassa. Palokunta on aktiivisesti osallistunut kunnan palolautakunnan järjestämiin palontorjuntapäiviin. Tämän aikakauden pahimpia paloja olivat metsäpalo Hinnerjoella, myllypalo Panelian asemalla ja ennenkaikkea Köyliön vankilapalo 1959, jossa kaikista ponnisteluista huolimatta 16 vankia paloi selleihinsä.
Jäsenten kouluttamista tehostettiin; paloasemalle kokoonnuttiin kerran viikossa harjoituksiin, joissa tutustuttiin erikoisvälineittenkin käyttöön. Vuotuinen harjoitusmäärä nousi 100 tuntiin, josta kolmasosa oli teoriaa ja loppuosa käytännön harjoittelua. Vapaaehtoisen palokuntalaisen oli oltava tiedoiltaan ja taidoiltaan monessa suhteessa ammattimiesluokkaa. Vuonna 1960 Euran VPK voitti Rauman Seudun Palopäällystökerhon järjestämän kalustokilpailun.
Palokunnan torniin asennettiin hälytyssireeni 1957, joka toimi releen avulla, tieto palopaikasta tuli samanaikaisesti paloasemalle. Euran VPK on vuodesta 1935 lähtien ollut sopimuspalokuntana Euran kunnassa. Palokunta on aktiivisesti osallistunut kunnan palolautakunnan järjestämiin palontorjuntapäiviin. Tämän aikakauden pahimpia paloja olivat metsäpalo Hinnerjoella, myllypalo Panelian asemalla ja ennenkaikkea Köyliön vankilapalo 1959, jossa kaikista ponnisteluista huolimatta 16 vankia paloi selleihinsä.
1960-1980
Tekniikka ja kalusto kehittyi entisestään. Ensimmäiset radiopuhelimet palokunta sai 1963, jolloin hankittiin yksi ajoneuvopuhelin ja neljä käsipuhelinta.
Sivuston historiaosuuksien sisällön tuottamisessa käytetty lähde: 1880-2000 – 120 vuotta vapaaehtoista tulentorjuntaa Eurassa. Koostaneet Järvisalo, M., Hänninen K. & Helander P. Julkaisija Euran VPK ry. Painatus Eura Print Oy 2000.