Vuoden 2024 palokuntalainen
Vuoden palokuntalainen 2024 on Pekka Nieminen
Isän jalanjäljissä poikaosastoon Pekka on nuoresta 55 vuoden iästään huolimatta ehtinyt olemaan mukana Euran VPK:n toiminnassa yli 40 vuotta. Liittyminen poikaosastoon 1977 tapahtui luontevasti, sillä Niemisen perhe asui silloisen Euran paloaseman yläkerrassa eli palokellojen ja sireenien ääneen Pekka on tottunut todennäköisesti jo ennen syntymäänsä. Lisäksi isänsä Ilkka työskenteli paloaseman asemamestarina ja toki myös vapaa-ajallaan harrasti Euran VPK:n riveissä. Isästään Pekka joutui äkillisesti jo liian monta vuotta sitten luopumaan, missäs muualla kuin toisen yhteisen harrastuksen eli ongelmapuiden kaatamisen yhteydessä. Pekka yritti pelastaa sydänkohtauksen saaneen isänsä, mutta mitään ei ollut tehtävissä. Ilkkaa muistellaan paloasemalla edelleen lämmöllä. Tekijä, jolta ei konstit lopu Palokunnan viikkoharjoituksissa Pekka tunnetaan nuoremmat ja kokemattomammat huomioon ottavana. Hän on aina valmis antamaan oppejaan eteenpäin kädestä pitäen, eikä menetä malttiaan, vaikka oppilas tarvitsisi useampia toistoja. Pekka kuuluu siihen porukkaan, joka tulee paikalle, tekee vähintään omat hommansa, lähtee pois eikä jälkikäteen kerskaile urotöillään tai laske minuuttejaan. Palokunnassa Pekalta onnistuu homma kuin homma eikä sormi mene suuhun minkään teknisen laitteen äärellä, sillä Pekan päässä tuntuu olevan kaikkien laitteiden tietosanakirja, josta voi tarkistaa, mitä mikäkin laite on syönyt ja miten sen mahdolliset viat korjataan. Erityisesti moottorisahojen sielunelämä on Pekan sydäntä lähellä. Hälytyksissä Pekka on aina käynyt elämäntilanteesta riippuen aktiivisesti tai todella aktiivisesti. Välivuosia ei ole missään vaiheessa ollut. Kursseja on opintokirjaan kertynyt miehekäs määrä, mutta yksikönjohtajuus ei ole Pekkaa kiinnostanut; hän pysyy mieluummin takapenkin tekijärivissä ja toki myös paloauton ajaminen onnistuu. Jos joskus olisi sattunut tilanne, jossa Pekalta olisi loppunut konstit niin aina on viimeisenä jäljellä vielä voima. Aktiivista elämää Tällä hetkellä Pekka elää ruuhkavuosia vaikkei hänellä muutenkaan ole ollut tapana laiskotella. Päivittäinen töissä käyminen Tampereella haukkaa vuorokausista oman siivunsa, mutta aikaa jää palokunnan lisäksi myös toiselle harrastukselle eli autojen kunnostamiselle. Näiden hommien saloihin Pekka on hyvää vauhtia perehdyttämässä jo nuorinta lastaan, joka 2-vuotiaan tarmolla osallistuu autojen korjaamiseen. Kuten tyypillistä, on palokuntalaisen puolisolta löydyttävä joustoa ja ymmärrystä ajoittain paljonkin aikaa vievän harrastuksen vuoksi, kun puoliso lähteekin yllättäen mihin vuorokauden aikaan tahansa hälytykseen, jolle ei loppua näy. Miralla itselläänkin on palokuntatausta joten on tiennyt, mitä pakettiin kuuluu eikä siksi sanomista ole tullut. Arvata saattaa, että Niemisiltä on kovaa kyytiä kasvamassa kolmannen polven Nieminen Euran VPK:n riveihin. Suuret saappaat on pojalla aikanaan täytettävinä, mutta vanhempien polvien esimerkit ovat viitoittamassa tietä ja sitä pitkin on takuulla hyvä ponnistaa. Teksti ja kuva Mari Hirvelä |